perjantai 12. joulukuuta 2014

Joulukalenteri #12 - Paavo ja Eevi

Olen vältellyt tämän postauksen tekoa tämän blogin aloittamisesta saakka, ja päätin että nyt jos koskaan olisi hyvä aika saada tämä pois alta. Kyseessä siis muistelupostaus koskien entisiä kanejani Paavoa ja Eeviä. Postauksen välttelylle syynä ei ole ollut se, ettenkö mielelläni kertoisia näistä kahdesta, kyse on enemmänkin siitä, että pelkään unohtavani jotain olennaista. Kyseessä oli kuitenkin meikäläisten ekat kanit, ja vieläpä erittäin rakkaat sellaiset, ja tämän parivaljakon kanssa koettiin yhtä sun toista.

Ruskeasiamsoopeli Paavo & madagaskar Eevi

Aloitetaan ihan alusta. Kääpiöluppasisarukset Touhutassun Taikapanos, "Paavo", ja Touhutassun Taikahylsy, "Eevi", syntyivät Kodisjoella helmikuussa 2007. Meille ne kotiutuivat kesäkuun 2. päivä, samana päivänä, kun allekirjoittanut viimeisteli ala-asteopintonsa. Se kesä vietettiinkin tiivisti kanien kanssa uusia asioita opetellen, varsinkin Eevi opetti kyllä heti alkuunsa että se käsittelyyn totuttaminen vie aikansa ja vaivansa. Eevi ei oppinut sylikaniksi tosin koskaan, vaikka kovasti käsittelyä harjoiteltiinkin.


Ensimmäiset näyttelyt kanien kanssa koettiin Raumalla 16.2.2008. Paavo rentona luppapoikana sai kuman käsiteltävyydestä ja pisteitä kertyi 93p. Eevillä ei sujunut kovin loistavasti, vaan se sai 89 pistettä, pääosin huonon käsiteltävyyden vuoksi. Näyttelyissä luppien kanssa käytiin vielä tämän jälkeen kahdesti, Salossa 5.10.2008 ja Lempäälässä 28.2.2009. Debytoimme Paavon kanssa myös esteillä kun osallistuimme helppo suora aloittelijoihin Turussa järjestetyissä kisoissa 24.8.2009. Ihan ei sijoituttu, vaikka molemmat kierrokset puhtaasti mentiinkin. Paavon kanssa harrastettiin esteitä kotosallakin, se oli radalla varma etenijä vaikkakin hitaanpuoleinen sellainen. Paavo otti kaiken aina letkeällä otteella - sillä ei ollut kiire minnekään, se oli helppo käsitellä ja esimerkiksi kynsienleikkuu oli vaivatonta kun poitsu retkotti selällään sylissä paikallaan. Paavo tykkäsi pussailla meikän nenänpäätä, varsinkin, kun sai silittelyjä vastapalvelukseksi. Paavoa pystyi huoletta pitämään vapaana pihalla, se vain seuraili tiiviisti siskonsa perässä pomppien.


Eevi oli temperamenttinen rouvapupu joka oli selkeästi johtava osapuoli sen ja Paavon reviirillä. Sen käsittely oli haastavaa, ja kynsien leikkaaminen harvoin sujui ongelmitta vasta-aloittaneelta pupuharrastajalta. Näin jälkeenpäin ajatellen Eevistä olisi voinut olla jopa paremmin esteitä hyppimään kuin Paavosta, sillä kun oli sopivaa pippurisuutta jolla olisi voinut löytyä hieman menoa ja meininkiä radalta. Aikoinaan kuitenkin ajattelin Eevin stressaavan hihnan päässä niin paljon, että sitä olisi turha kiusata esteiden kanssa. Neiti oli kyllä tosiaan sellainen tapaus, että jos se halusi valjaissa liikkua jonnekin, se liikkui ja meinasin kiskoa taluttajankin mukanaan. Saatoin sekoittaa tämän määrätietoisuuden hermostuneisuuteen aikoinaan, niin sitä kummasti oppii vuosien saatossa lukemaan kanin käytöstä paremmin :D Iän myötä Eevistä kehittyi tosin mitä hurmaavin mussu - sylissä se ei edelleenkään viihtynyt, mutta se pussaili mielellään ihmisten naamoja ja nautti silminnähden kun sen takapuolta rapsutettiin. Se tuntui olevan itsevarmempi ja rauhallisempi, sellainen miellyttävä persoona joka oli kaukana ensimmäisten vuosien ärhäkästä kiukkupyllystä. Onneksi saatiin siskon kanssa nauttia Eevin ihanasta luonteesta edes sen viimeiset vuodet.


Molemmat kanit kuolivat vuoden 2012 syksyllä, ensin Eevi ja pari kuukautta myöhemmin Paavo. Tarkoitus ei ollut hankkia enää kaneja näiden kahden korvaamattoman persoonan jälkeen, vaan kuinkas kävikään... Onhan se nyt päivänselvää että kun kerran kaneihin hurahtaa niin ei niistä eroon noin vaan pääse ;) Paavo ja Eevi opettivat allekirjoittaneelle kaikkea mahdollista kaninomistajana, ja olivat myös oiva esimerkki siitä etteivät kaikki kanit ole samasta puusta veistettyjä, edes sisarukset - Rauhallinen Paavo tasapainotti sopivasti Eevin tulisempaa persoonaa, vaikka molemmat toki olivatkin rakastettavia ja suloisia luppakorvia. Levätkää rauhassa höpöt ♥


4 kommenttia:

  1. Paavo ja Eevi on niin suloinen kaksikko <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne oli kyl sellainen kaksikko vailla vertaa :3 Kyllä noi lupat osaa olla lutusia vaikka nykyään enemmän holskeihin olenkin ihastunut.

      Poista