Pori 26.10.2014

Hui kun on mahtava näyttelyreissu taas takana! Vaikka ne koko viikonlopun reissut on toki kokonainen seikkailu itsessään niin on nää ykspäiväisetkin kyllä mukavia vaikka ihan vaan vaihtelun vuoksi. Olo ei ollut täysin kuollut sunnuntaina kotiin saapuessa, itseasiassa tämänkin tekstin kirjoitin vielä sunnuntaina klo 22 fiilis katossa. Koitan vaan huijata kaikkia että olisin pistänyt koko postauksen kasaan yhdellä kertaa, kuvat lisäilen varmastikin vasta huomenna eli maanantaina. Eli tänään. Oliko nyt tarpeeksi hämmentävää? Kaikki sujui aamusta alkaen hyvin, päästiin kerrankin Lindan kanssa matkaan ajoissa ja perille päästiin ilman eksymisiä tai muita sähläyksiä. Päivän aikana saatiin nauttia mm. ilmaisesta pizzasta, ilmaisesta sipsistä, kanien näyttelymenestyksestä sekä ennen kaikkea hyvästä seurasta. Tää on nyt tämmönen tyhmä hehkutuspostaus mut ootte te kaikki niin ihania :D Reilu vuos sitten mulla oli ihan eri käsitys kaninäyttelyiden ilmapiiristä mutta tänään ei ainakaan itse löytänyt mitään valituksen aihetta kun vastaan tuli vaan hymyileviä naamoja. Kiitos, kiitos kiitos.

Siitä näyttelymenestyksestä! Jali veti normipisteensä eli 93, samanlaista kommenttia kuin normistikin elikkä löysyyttä löytyy ja karva pikkasen pöllyää. Jostain kumman syystä poitsu kuitenkin jätti turhat räpiköinnit käsiteltäessä (mitä valitettavan usein harrastaa...) sikseen ja sai vaan kiitosta yhteistyöhalukkuudesta. Hyvä Jalpero! Jali sai myös jonkinsortin erikoispalkinnon, koska oli "jäänyt tuomarien mieleen". Tiiä sit mistä syystä mut Jali kiittää herkkupussukasta joka ei ainakaan edistä siitä löysyydestä eroonpääsemistä... No, fuck the fitness, feel the fatness vai miten se meni. Tiimi äiti ja poika sai molemmat 94,5p, Jedille kaipailtiin lisää lihaksia ja kehuja tuli yhteistyökykyisyydestä sekä puhtaista, hienoista hörökorvista. Jedille napsahti myös kunniamaininta 5 pisteen kohdista ja LKV2-ruusuke. Inna  oli avointen naaraiden LKV1 ja sai kiitosta lötköpötkömäisestä käsiteltävyydestä sekä hienoista lihaksista ja turkista.

Inna otettiin vielä ennen PPK-pöydän muodostamista uudestaan tuomareiden arvioivien silmien alle, kun nämä päättivät, mikä 94,5 pisteen kaneista pääsisi PPK-pöydälle (jostain syystä Jediä ei tähän otettu mukaan mut en tietenkään tajunnut asiaa ihmetellä siinä hätäkässä). Tiukka taisto PPK6-paikasta käytiinkin sitten Innan ja Lindan Emblan välillä, lopulta tuomarit päätyivät valitsemaan Innan yli Emblan, paremman turkin ja "tuntuman" (lihasten siis pääosin) ansiosta. Meidän porukan iloksi Inna päätyi siis PPK6-kanin paikalle, en olis kyllä oikeesti uskonut että me päästäisiin PPK-pöydälle uudemman kerran näin nopeesti :D Inna sai kotiinviemisiksi hienon pokaalin, ruusukkeen ja herkuilla täytetyn ruokakupin lisäksi vielä kanimaisen nimikyltin, joka jäi valitettavasti palkintokuvaräpsäyksestä pois.

Kotiin lähti mukaan myös ihana paksuposkinen ruskea holskinaaras, jonka nimesin Mollaksi koska, no, Mollalta tuo näyttää. Molla ei ole meille jäämässä kuin kahdeksi viikoksi, sillä se lähtee messuilta uuteen kotiinsa, itse toimin vain tässä välikätenä ja hoitotätinä. Molla on aivan ihana tapaus, heti kotiin päästyä veti pitkälleen häkissä ja alkoi samalla mussuttaa porkkanaa. Mun puolesta se vois jäädä tänne lopullisesti mut uus omistaja taitaa olla vähän eri mieltä asiasta :D Mollasta en tähän hätään saanut kuvaa otettua mut eiköhän tuo järjesty vielä tän viikon aikana.

Humppila 3.5.2014

Pieni Jerica arvostelupöydällä

Huh huh, taas tuntuu unohtuvan ihan kaikki ja jokaisessa asiassa olen enemmän tai vähemmän myöhässä, onneksi nää blogin postaukset ei oo siitä tärkeimmästä päästä kuitenkaan. Edelleen muuten muistuttelisin niitä jotka on valjaita tilannut, että mikäli musta ei ole esim. pariin viikkoon kuulunut mitään, pistäkää jooko viestiä. En tiedä missä vika mut joko osa mun viesteistä ei lähde eteenpäin tai sitten multa on jäänyt osa teidän viesteistä vastaanottamatta :< Nykyajan toimivaa teknologiaa kai tämäkin.

Mutta sitten itse aiheeseen. Lähdettiin Humppilaan Jasminen kanssa lauantaiaamusta suht aikataulun mukaan, perillä oltiin ennen 9.30 ja ehdin vielä viimeisenä ilmoittamaan Jalin jälkkärillä mukaan näyttelyyn. Itse matka näyttelypaikalle sujui suhteellisen ahtaissa tunnelmissa, oli meinaan sentistä kiinni etteikö Jassun puuboksi olisi mahtunut piskuisen fiestan kyytiin... Pääasia ettei boksillinen kaneja kuitenkaan jäänyt kotipihalle ruikuttamaan :D

Jalia kiusataan paijataan Anniinan ja Sirun toimesta...

Näyttelypäivä sujui ripeää tahtia jutellen tutuille ja vähemmän tutuille asioista ihan laidasta laitaan, mahan kurniessa tallusteltiin näyttelypaikan kanssa samassa pihassa olevaan saleen hakemaan pöperöä. Jali sai oikein hyvät pisteet, 93,5p, vaikka vähän jäi tassut harmittamaan... Ne kun ei ollut koskaan ennen olleet yhtä puhtaanvalkoiset mutta pisteistä vähennettiin silti puolikas koska tassut kuulemman kellersivät. No, mitäpä tuosta, nääkin tuntuu olevan hyvin pitkälti mielipidekysymyksiä :D

Palkintojenjaossa en odottanut Jalin saavan yhtikäs mitään, mutta kappas keppanaa - jo aikaisemmin palkintopöydällä ihastelemani söpö mansikkapeti menikin meidän Jaltsulle! Palkinto annettiin teoriassa ominaisuudesta "mansikkasuu", mutta tuomari sanoin valinneensa sen saajaksi pikemminkin oman suosikkinsa. Kyllä toi Jali näköjään välillä osaa hurmatakin :D

 Suloinen Ringo poseeraa ennen BIS-pöydälle menoa :D

Kotiin lähdinkin sitten Forssan kautta, kävin heittämässä Jassun bussiasemalle ja siinä samassa koukattiin totta kai myös hesellä possuilemassa. Seuraavia näyttelyitä saakin sitten kaiketi meidän porukan osalta odotella pidemmän aikaa, ainakin tällä hetkellä kisakalenteri näyttää ihanan harmittavan tyhjältä. On se ihan kiva välillä viettää vaan viikonloputkin kotosalla kanien kanssa, ei tarvi olla koko ajan reissussa :)

Mahtuu mahtuu

Testailtiin pikkusiskon kanssa tänään, kuinka rakas tila-autoni fiesta soveltuu kanien kuljetukseen. Selvennettäköön, että käytän sanaa tila-auto täysin sarkastisesti, kyseessä on mitä pikkuisin pörisijä mitä maa päällään kantaa. Mikäli jotakuta kiinnostaa niin kyseessä on siis vuoden 1998 malli, ei se uusin fiesta jota mainostetaan joka paikassa ja joka näyttää jopa suhteellisen sporttiselta.

Palataanpa asiaan! Testausvälineinä toimivat siis kaksi atlas-20-boksia ja yksi atlas kymppi. Hyökättiin ensimmäisenä olemattoman takaluukun kimppuun, mun oma hypoteesi oli se, että sinne saattaisi mahtua kaks pikku atlasta vierekkäin. Vaan fiestapa näytti mistä pikkuauto pissii, kaks isoa boksia sinne menikin niin että jo aloin epäillä josko takaluukku on ihan niitä varta vasten mitoitettu.

Unohdettiin ottaa kuva täydellä lastilla takapenkistä mut ehkä tää ajaa asiansa...

Sitten takapenkit. Mikäli jollekin jäi epäselväksi, on fiestassa vaan etuovet, mihin niitä takaovia muka kaipaa... No, boksien tunkeminen takapenkille on suhteellisen hankalaa mikäli niitten kyydissä heiluu ihan kanitkin mutta kyllä ne sinne menee, on ennenkin mennyt. Testauksen perusteella takapenkille mahtuu kaksi isoa boksia ja yksi pieni, voi olla että olisi mennyt kolmekin isoa mutta hankala arvioida kun ei sitä kolmatta itse omisteta.

Ja viimeisenä etupenkki! Jalkatilaan yksi pikkuboksi, penkille yksi iso. Helppo homma!

Testin tuloksena siis että fiesta nielee 7 boksia + kuskin aika näppärästi. Ei mikään huono tulos! Mikäli siis äiti jostain syystä sanookin nou nou sen farmarin lainaamiselle Pyhtään reissua varten (se tosin on jo luvattu että se saadaan mut mistäs sitä tietää) niin ei hätiä mitiä, fiestalla päästään nyt kun hommat vaihtukin niin että 7 boksin sijasta mukaan lähtee 5 boksia :)