Joulukalenteri #13 - Humppila 13.12.2014

Meidän poppoon pojat lähti tänään edustamaan Humppilan petnäyttelyihin ja estekisoihin, vaihteeksi taas Anniinan kyydissä (danke schön!). Itse vietin lauantaina hirveän joulutungoksen keskellä töissä, onneksi joulu on vaan kerran vuodessa... Innan olin ilmoittanut pettiin myös, mutta tyttösen toinen kantapää on alkanut kulumaan ikävästi, todennäköisesti johtuen siitä, että se pitää jalkaansa edelleen hitusen hassussa asennossa varpaan murtumisen myötä. Neiti on myös saavuttanut sellaisen pöhöttyneen kodittoman kissan ulkonäön vaihtuvan karvansa kanssa, että ehkä parasta että se jäi kotiin viettämään hieman jalivapaata elämää :D

Estepuolella ei niitetty sen kummempaa kunniaa, Jedi veti kahden virheen radan (kyl me ehkä joskus sinne kv:seen päästään, oottakaahan vaan!), Jali kaiketi rynni eka kierroksen kaikkien esteiden läpi mutta paransi sentään toiselle kierrokselle sen verran että lanasi vain 6 estettä mennessään. Sekin jouluarvonnasta (?) meitsi voitti pienen yllätyspaketin, joka sisälsikin kuivattuja banaanilastuja pupusille jouluherkuiksi.

Näyttelypuolella menikin sitten vähän paremmin, vaikka Jali tosin vetikin komeat 91,5 pistettä kotiin. Eniten pisteitä verotti "leukapussin alku" yleiskunnossa (no ei toi kyllä ihan niin läski oo ettäkö leukapussia pukkais mut näin siis tänään!). Toki Jali on kerännyt jonkinsortin joulukiloja jo näin etukäteen, sitä ei ole kieltäminen... Kaikenlaista herkkupussia lähti kuitenkin erinäisistä syistä palkinnoksi Jalille kotiintuomisiksi, mikä ei kyllä edistä näiden ylimääräistä ihrojen hävittämistä yhtään...

Jedi yllätti kyllä totaalisesti ja sai hienot 94p ja 5p-kuman, jonka lisäksi se oli LKV1 sekä dundunduu - BIS3! En kyllä käsitä miten tuollainen sijoitus on mahdollinen känkkäränkkäjänikseltä mut no, eikai siinä muuta kuin Jedille aplodit ja kiitos kaunis.

Joulukalenteri #2 - Lempäälä 29.11.2014

Inna, Jali ja Jedi matkasit Anniinan kyydissä Lempäälän PetGalaan viime lauantaina. Kuten Turun näyttelypostauksessa mainitsin, odotukset eivätolleet korkealla, eniten peukutin Jedille joka oli kolmikosta parhaassa turkissa ja jonka tassuista harvemmin menee likaisuuden takia pisteitä, mustista tassuista kun ei paljoa epäpuhtauksia näy :D Tuntuu että mun hypoteesit osuu aina mönkään näyttelytulosten kanssa, sillä Jedi oli Lempäälässä kolmikon surkein saaden 90,5 pistettä. 5 pisteen kuman se kyllä sai (tai olisi saanut jos niitä olisi jaettu), mutta jäbä ei ollut oikein jaksanut arvostelua ja siihen sisältyvää kääntelyä. Lisäksi yleiskunnosta verotettiin reilulla kädellä, poika kaipaa kuulemman massaa vaikka omaan käteen se tuntuu ihan hyvältä tällä hetkellä, onhan se hoikka mutta niin sen kuuluukin olla.

Inna veti aika normipisteet eli 93, se sai kehuja peppulihaksistaan ja rauhallisuudestaan arvostelupöydällä. Tassuista verotettiin pisteen puolikas värjäymien takia ja ei-kovin-palautuva turkki näkyi myös arvostelupisteissä. Oikein hyvin silti meni siis Innalla! Päivän totaalinen yllättäjä oli kuitenkin tällä kertaa, uskomatonta kyllä, Jali, joka sai 94 pistettä ja läjän kunniamainintoja ja palkintoja. Karvanvaihto ja surullisen kuuluisa löysä massa veivät pisteitä, mutta eniten kehuja sai pojan käsiteltävyys joka on kyllä sellainen kummallisuus että oksat pois. Jali on sellainen räpiköijä, kun sen kääntää selälleen se alkaa vempuloida ja tuhahdella päästäkseen takaisin jaloilleen. Silti arvostelulomakkeessa seisoo "tosi luottavainen, kiva pyöritellä, 19/20p", ei voi kuin ihmetellä mutta toki täähän on vaan positiivista ihmettelyä! En tiedä kuka on Jalin hypnotisoinut ennen pöydälle menoa mut iso peukku sille taikurille :D Jalillekin olisi siis siunaantunut kuma 5 pisteen kohdista ja käsiteltävyydestä se sai kunniamaininnan ja herkkupussin.

Kirsikkana kakun päälle Jali nappasi vielä tuomarin suosikki-pystin, joka onkin meikäläisen kaneille ensimmäinen! Hyvä Jalpero! Jalihan on oikea edelläkävijä, se on ensimmäinen kani joka on saanut meidän poppoosta klassauksen esteiltä ja joka on ollut tuomarin suosikki ja muistaakseni jopa ensimmäinen joka on saanut kunniamaininnan aikoinaan turkista! On tuo plösö hassu otus.

Turku 23.11.2014

Päästiin sittenkin vielä tän vuoden puolella kaneilemaan, loppuvuosi meneekin sitten viikonloput töissä. Turun messarin lekan näyttelyihin jälki-ilmosin siis Innan, Jalin ja Jedin, Naatti sai yllätysyllätys taas jäädä kotiin pitämään taloa pystyssä. Naatti ei ole mikään reissaajapupu, se viihtyy paljon mieluummin kotosalla tutussa ympäristössä, arka tyttönen kun tuppaa olemaan.

Turussa oli mukavan pienet näyttelyt, ja päivä sujui nopsaan hauskassa seurassa kuten normaalistikin. Omat kanit eivät menestystä niittäneet, Jali veti pohjapisteet saaden 92p, Inna paransi puolikkaan pisteen verran eli sai 92,5p ja Jedi oli tällä kertaa päivän yllättäjä saaden 93,5p ja ollen myös LKV1. Pisteitä meni yllättäen tällä kertaa molemmilta pojilta kynsistä, vaikka yleensä on vain kehuttu sopivan pituisiksi leikattuja teräaseita. Jaliltakin olin kuulemman leikannut suoneen, vaikka en itse tällaista epäkohtaa löytänyt arvostelun jälkeen. Mutta oli kaikenkaikkiaan kiva ja rento päivä, kiitos kaikille kanssapupuilijoille! :)

Vaikka itse en töiden takia enää minnekään pääse niin kanit lähtee edustamaan ainakin Lempäälän PetGalaan ensi viikonloppuna, vaikka odotukset ei tämän sunnuntain jälkeen olekaan enää huikeat. No tiedetäänpähän ainakin että missä pitäis viikon aikana pyrkiä parantamaan!

Lemmikkimessut 2014

Lemmikkimessut tuli ja meni, ja samalla myös todennäköisesti viimeiset kaniaiheiset kisailut omalta osalta tältä vuodelta. Vaika hirveästi tuntuu olevan mutinaa kanssapupuilijoiden kesken messujen tasosta niin itse viihdyin koko viikonlopun messujen parissa vallan mainiosti. En odottanut että löytäisin yhtikäs mitään kaneille, mutta löysin silti, en odottanut että outlet-puoli tarjoaisi mitään sen kummallisempaa edellisiin messuihin verrattuna, ostoksia tuli tästä huolimatta tehtyä. Pessimisti ei kenties pety? Oli miten oli, nyt sit vaan ens vuoden petexpoa odottelemaan!

Heti lauantaina aika nopeesti selvisi meidän ulkomuotopuolen menestys - Innalle ropsahti komeasti nollat leukiksen takia. Muuten asia ei sinänsä harmita, mutta kun sen leukiksen hävittämiseen nähtiin niin paljon vaivaa... Eikä sitä kaulapussia hirveästi näkynytkään ennen kuin Inna lösähti arvostelupöydälle ja leukis näyttikin yhtäkkiä kaksinkertaiselta. No, nää on näitä. Jos joku ihme vielä tapahtuu ja leukis ottaa hatkat nin voi olla että Inna pääsee vielä ulkomuodossa pyörähtämään, mutta toistaiseksi mammapupu saa jäädä hyvinansaitulle ulkomuotoeläkkeelle.

Estepuolella sujuikin sitten hieman paremmin, yksikään meidän kanien suoritus ei tainnut päättyä siihen että aika olis loppunut kesken, mikä on, no, suht yllättävää, positiivisesti totta kai :D Jalkapuoli Anniina hypytti meikäläisen kanit pääosin, vaikka itse kävin muistaakseni ainakin Innan hypyttämässä suorassa. Kiitos siis Anniinalle, kyl mullakin tää hypyttely tästä lähtee kunhan se oma tyyli kehittyy. Mutta, kom sii kom saa, sainpahan itse kuvata omien kanien suorituksia, ei voi syyttää kamalista otoksia muuta kuin allekirjoittanutta.

Arvosteluluokan ollessa C tiesin jo etukäteen että ainakaan holskit ei tuu tokalle kierrokselle esteillä pääsemään. Toisaalta ihan hyvä, ei noi olis sen paremmin menestyneet sillä tokalla kierroksella, Jali näytti sammakolta edetessään radalla mahdollisimman matalana kuin paraskin ryömintävaiheeseen päässyt vauva ja Inna nyt oli normaali itsensä, tökkäsi aina ylimmän puomin pois ja hyppäsi vasta sitten esteen yli. Jedi yllätti erittäin positiivisesti jättäen turhat haistelut lähes kokonaan pois ja loikki tokalla kierroksella hienosti radan yhdellä virheellä saaden toisen klassauksensa helpolta suoralta! Ollaan kyllä tultu pitkä matka siitä otuksesta jota pelotti Puotinharjun kisoissa parikymmenpäinen yleisö, joka jää kyllä mennentullen kakkoseksi messuhälinälle. Napattin jopa ruusuke kotiinviemisiksi, kun Jedi sijoittui viidenneksi!

Helsingin Energia juhlisti sunnuntain messupäivän alkua n. tunnin kestäneellä sähkökatkoksella!

Sunnuntaina holskit jatkoi samaa menoa esteillä, Jedi pääsi taas tokalle kierrokselle mutta hyppi tällä kertaa kahden virheen radan. Kai me joskus se klassaus mutkaltakin saadaan, onneks tässä ei oo sen kummempia tavoitteita asetettu nin ei ressata turhia. Sunnuntaina tuli tehtyä enemmän sitten kiertelyä ja ostoksia, mukaan lähti kaneille kaks litran juomapulloa sekä halpoja puruleluja, vaikka eihän noi niistä oikeen mitään ymmärrä.

Siinäpä meidän messuviikonloppu, mites teillä sujui? Oliko messut tosiaan niin kamala pettymys kun olen kuullut päiviteltävän vai voisiko viikonloppua kuvailla jopa onnistuneeksi?

ps. Se tunne, kun istut hengailemassa kanien kanssa ja hoidossa oleva viriili uros ruikkasee silmien korkeudelta häkistään suoraan takaraivoosi. Se tunne, kun käännät pääsi sanoaksesi tälle casanovalle pari valittua sanaa ja tämä ruikkaisee uudelleen, tällä kertaa suoraan avonaiseen suuhusi. Lämmintä kusta suuntäydeltä, on noi niin lutusia. Tästä on taas ilo jatkaa etiäpäin elämässä.

Pori 26.10.2014

Hui kun on mahtava näyttelyreissu taas takana! Vaikka ne koko viikonlopun reissut on toki kokonainen seikkailu itsessään niin on nää ykspäiväisetkin kyllä mukavia vaikka ihan vaan vaihtelun vuoksi. Olo ei ollut täysin kuollut sunnuntaina kotiin saapuessa, itseasiassa tämänkin tekstin kirjoitin vielä sunnuntaina klo 22 fiilis katossa. Koitan vaan huijata kaikkia että olisin pistänyt koko postauksen kasaan yhdellä kertaa, kuvat lisäilen varmastikin vasta huomenna eli maanantaina. Eli tänään. Oliko nyt tarpeeksi hämmentävää? Kaikki sujui aamusta alkaen hyvin, päästiin kerrankin Lindan kanssa matkaan ajoissa ja perille päästiin ilman eksymisiä tai muita sähläyksiä. Päivän aikana saatiin nauttia mm. ilmaisesta pizzasta, ilmaisesta sipsistä, kanien näyttelymenestyksestä sekä ennen kaikkea hyvästä seurasta. Tää on nyt tämmönen tyhmä hehkutuspostaus mut ootte te kaikki niin ihania :D Reilu vuos sitten mulla oli ihan eri käsitys kaninäyttelyiden ilmapiiristä mutta tänään ei ainakaan itse löytänyt mitään valituksen aihetta kun vastaan tuli vaan hymyileviä naamoja. Kiitos, kiitos kiitos.

Siitä näyttelymenestyksestä! Jali veti normipisteensä eli 93, samanlaista kommenttia kuin normistikin elikkä löysyyttä löytyy ja karva pikkasen pöllyää. Jostain kumman syystä poitsu kuitenkin jätti turhat räpiköinnit käsiteltäessä (mitä valitettavan usein harrastaa...) sikseen ja sai vaan kiitosta yhteistyöhalukkuudesta. Hyvä Jalpero! Jali sai myös jonkinsortin erikoispalkinnon, koska oli "jäänyt tuomarien mieleen". Tiiä sit mistä syystä mut Jali kiittää herkkupussukasta joka ei ainakaan edistä siitä löysyydestä eroonpääsemistä... No, fuck the fitness, feel the fatness vai miten se meni. Tiimi äiti ja poika sai molemmat 94,5p, Jedille kaipailtiin lisää lihaksia ja kehuja tuli yhteistyökykyisyydestä sekä puhtaista, hienoista hörökorvista. Jedille napsahti myös kunniamaininta 5 pisteen kohdista ja LKV2-ruusuke. Inna  oli avointen naaraiden LKV1 ja sai kiitosta lötköpötkömäisestä käsiteltävyydestä sekä hienoista lihaksista ja turkista.

Inna otettiin vielä ennen PPK-pöydän muodostamista uudestaan tuomareiden arvioivien silmien alle, kun nämä päättivät, mikä 94,5 pisteen kaneista pääsisi PPK-pöydälle (jostain syystä Jediä ei tähän otettu mukaan mut en tietenkään tajunnut asiaa ihmetellä siinä hätäkässä). Tiukka taisto PPK6-paikasta käytiinkin sitten Innan ja Lindan Emblan välillä, lopulta tuomarit päätyivät valitsemaan Innan yli Emblan, paremman turkin ja "tuntuman" (lihasten siis pääosin) ansiosta. Meidän porukan iloksi Inna päätyi siis PPK6-kanin paikalle, en olis kyllä oikeesti uskonut että me päästäisiin PPK-pöydälle uudemman kerran näin nopeesti :D Inna sai kotiinviemisiksi hienon pokaalin, ruusukkeen ja herkuilla täytetyn ruokakupin lisäksi vielä kanimaisen nimikyltin, joka jäi valitettavasti palkintokuvaräpsäyksestä pois.

Kotiin lähti mukaan myös ihana paksuposkinen ruskea holskinaaras, jonka nimesin Mollaksi koska, no, Mollalta tuo näyttää. Molla ei ole meille jäämässä kuin kahdeksi viikoksi, sillä se lähtee messuilta uuteen kotiinsa, itse toimin vain tässä välikätenä ja hoitotätinä. Molla on aivan ihana tapaus, heti kotiin päästyä veti pitkälleen häkissä ja alkoi samalla mussuttaa porkkanaa. Mun puolesta se vois jäädä tänne lopullisesti mut uus omistaja taitaa olla vähän eri mieltä asiasta :D Mollasta en tähän hätään saanut kuvaa otettua mut eiköhän tuo järjesty vielä tän viikon aikana.

Asikkala 20.-21.9.2014

Viikonloppu oli erittäin raskas ja väsyttävä mutta eritoten antoisa ja mieleinen! Ehkä mä olen enemmän näiden pienimuotoisten häppeninkien ystävä, sekä lauantaina että sunnuntaina vallitsi ainakin omasta mielestäni erittäin mukava ja lämmin (ei tosin kirjaimellisesti) tunnelma, porukka oli hyvällä päällä ja tuli juteltua monien eri ihmisten kanssa. Näyttelyt pidettiin Asikkalassa Koulutuskeskus Salpauksen maneesissa, ja voi sitä turpeen määrää... Äippä ei ollut kovin iloinen kun ajelin kotiin kera jokaisen sisäpinnan turvepölyllä koristellun auton. Maneesi oli kyllä muuten ihan mukavaa vaihtelua näyttelypaikkana, en oo varmaan ikinä käynyt niin siistissä ja valoisassa maneesissa, niitäkin on kuitenkin tullut nähtyä useampi silloin kun vielä hevosia harrastin muutamia vuosia sitten.

Lauantai

Lauantaina oli vain ulkomuoto kanien osalta, paikallahan oli koko viikonlopun myös Suomen Kanayhdistyksen kananäyttelyt jotka kyllä varsinkin kuuli paikanpäällä... Mä pitäydyn mielelläni noissa hiljaisissa kaneissa vaan, ei oo noi rääkyvät ja kaakattavat linnut mun juttu, kuten ei kyllä linnut ylipäänsäkään :D

Odotuksen lauantain suhteen ei ollut huikeat, suoraansanottuna jopa olemattomat. Inna nimittäin päätti noin kolme päivää ennen näyttelyitä että nyt just ois sopiva aika kasvattaa pieni suloinen leukapussi, ihan vaan siitä ilosta että tehdään comebacki ulkomuotoon muksujen jälkeen... Olin ihan varma että hylsyhän siitä tulee ja kirosin kans mielessäni kuinka olinkaan ajatellut että meillä on vielä saumaa ulkomuotoon äitipupuilun jälkeen. Niillekin muuten tiedoksi jotka Innan leukapussia kenties Asikkalassa kauhisteli, sitä pussia ei siis ollut edellisenä viikonloppuna ollenkaan, käsi sydämellä. Näyttelyssä oli siis kaksi hollantilaista, Inna ja Lindan Embla, jonka oletin vievän ROPin automaattisesti meidän tiimin nenän edestä vaikka Innalle jotkut pisteet siunaantuisikin.

Yllätys oli positiivinen kun arvostelukaavakkeet tuotiin yleisön ihailtavaksi - Innalle ja Emblalle samat pisteet ja Innalle ROP koska sillä oli rungonmuoto puolikkaan pisteen verran parempi kuin Emblalla. Kyllä niitä ihmeitä näköjään sattuu omallekin kohdalle :D Pisteissä nyt ei ollut mitään kehuttavaa (92,5p), mutta ottaen huomioon leukapussin en voi muuta kuin olla tyytyväinen!

Sunnuntai

Sunnuntaina olikin sitten pettien vuoro johon kaneja oli ilmoitettu huikeat 16 kappaletta, jälki-ilmolla mukaan tuli vielä kokonainen yksi kani :D Pienellä porukalla siis kisailtiin, en oo tainnut ennen noin pienissä näyttelyissä ollakkaan. Tuomari oli sama kuin lemmikkimessuilla viime marraskuussa ja odotukset ei tän takia ollut siis petissäkään korkealla ottaen huomioon Jalin ainaisen räpiköinnin käsiteltäessä ja Jedin karsean karvanvaihdon ja no, käsiteltävyyden olemattomuuden. Vaikka tuota pikkulieroa tulee palloteltua monta kertaa päivässä on se edelleen tahtoessaan liukas kuin rasvattu salama, singahtaa ihan minne itse lystää ja milloin lystää. Tassunsa Inna oli kirjaimellisesti kussut lauantaina ulkomuotohäkissä jossa oli suhteellisen vähän kuiviketta pohjalla, Jali taas oli pistänyt hösseliksi boksissaan ja todennäköisesti vähintään kylpenyt pissaisissa heinissä. Onneksi on tuo yks mustat tassunpohjat omaava pupu nykyään, helpottaa elämää ihan reilusti kun tassuista ei tarvi olettaa automaattisesti menevän pisteitä likaisuuden suhteen.

No, pessimisti ei tunnetusti pety, Jedi ja Jali molemmat saivat 91,5p, pitäiskö tähän kommentoida että ollaan me paremminkin vedetty :D Inna sai 93,5p, mikä on jo parempi, melkeimpä Innan keskiarvoa pisteiden suhteen. Koska arvostelut olivat yleiseltä tasoltaan erittäin ankaria, päästiin mekin PPK-pöydälle Innan kanssa, nimittäin PPK2-pallille! Huh, näitä sijoituksia ei oo kyllä meille siunaantunut ainakaan liikaa. Inna oli luonnollisesti näin myös LKV1 ja Jedikin sai LKV1-ruusukkeen koska oli luokkansa ainoa :D

Pakko nyt vähän kommentoida näitä arvostelujen huomautuksia ettei kukaan saa väärää kuvaa meidän jengin mielen- ja ruumiintilasta... Ensinnäkin, Inna ei ole missään nimessä tuhti ja varaa lihoa on jopa jonkin verran. Inna on aina ollut solakka rakenteeltaan, en käsitä kommenttia siitä miten se ei saisi lihoa yhtään enempää. Se on sopiva, ellei jopa hoikka; lihaksikas ja kiinteä. Toisekseen, Jali on toki 'massakas', mutta ei se nyt laihiksen tarpeessa ole! Tätä mieltä myös kaikki joilta asiaa Asikkalassa arvostelun jälkeen kysyin. Kuten joskus arvostelussa joku tuomari totesi, Jali on sopusuhtainen ja lihaksikas, sillä on vain pari kokoa liian iso turkki (mikä saattaa jollekin tuomarille näemmä olla jonkinsortin läskiyden ilmentymä). Onhan tuo söpö pullaposki mutta sopiva tuollaisena, Jalille sallisin "ei saa lihoa enempää"-kommentin mutta ei sen tuosta minnekään tarvitse 'kiinteytyä'. Kiinteä se onkin, nahkaa en saa sille kireämmäksi kuin plastiikkakirurgin vastaanotolla. Jedin kommentit sen yleiskunnosta särähtää meikäläiselle hieman korvaan koska kyse on keskenkasvuisesta kakarasta, mutta olkoon, tottahan nuo on mutta unohdettu vain suhteuttaa niitä kanin ikään ja kasvuun.

Toisaalta Innan kuluneet kantapäät ansaitsi "hyväkuntoiset" arvosanan, Jedin karsea vaihtoinen turkki sai pääosin vain hyvää palautetta ja varsinkin molempien poikien kommentit käsiteltävyyden suhteen on jotain uskomatonta, Jali on poikkeuksetta saanut aikaisemmista näyttelyistä huomautuksen "vastustelee kääntelyä" ja Jedi on ainakin kotona tosiaan aika mahdoton, ehkä se on sitten vain vieraskorea :D

---------------------------------------

Ja ei, luonnonkeltaista pienihopeaa ei kotiutunut tältä reissulta, annetaan pikkujäbän vaan kasvaa rauhassa ennen kastrointia eikä hötkyillä seuran hankkimisen kanssa. Kyllä sitä vielä ehtii! Toisaalta kuulin vähän juttua että toisaalla saattais mahdollisesti olla pienihopeanaaras saatavilla muutaman kuukauden päästä joten katsellaan ;)

Pyhtää 30.8.2014

Mikä järki oli pistää nää Pyhtää- ja Puotinharjupostaukset tälla tavalla väärinpäin, ei mitään käryä... No, sentään tässä postauksessa vähän siedettävämmät kuvat, lähes terapeuttista leikkiä välillä photarin kanssa ihan perus kuvanmuokkauksen muodossa. Tässä olen vääntänyt ties minkälaista projektia photarin avustuksella, ensimmäisenä mainittakoon Anniinan blogin ulkoasu (joka on ollut työn alla ikuisuuden, sori Anskuli!) ja sitten vähän erilaisia jutteleita joista ehkä lisää vielä myöhemmin :) Tännekin blogiin on tuloillansa uusi ulkoasu tässä syksyllä mut koitan hoitaa vähän tärkeemmät hommat ensin alta pois.

Jassun uusi vaava, havannasoopeli white venäläinen kääpiöjänis ♥

Mutta, Pyhtää! Siitä onkin jo tasan vuosi kun piipahdettiin Pyhtäällä viimeksi kanien kanssa, silloin näyttelyt oli kaksipäiväiset, Inna korkkasi ulkomuotouransa erittäin kömpelösti ja paikalla oli myös Suomen Estekanit joiden kisoissa team I&J aloittivat esteuransa (suht kömpelösti tässäkin). Tällä kertaa sekä ulkomuoto että petti oli lauantaina, esteitä kisailtiinkin siis suunnuntaina Puotinharjulla. Aamu alkoi "lupaavasti" kun nukuin pommiin ja matkaan päästiin Lindan kanssa puolitoista tuntia myöhässä aikataulusta. Melkein hävettää tosin myöntää että oltiin silti ihan aikataulussa näyttelypaikalla, niin sitä kaasujalka välillä painaa kiireen alla :D Noh, pääasia kuitenkin että perille päästiin ehjin nahoin ja tarpeeksi ajoissa.

Innaa taas kiusataan.

Mukana näyttelyissä olivat vain Inna ja Jali petteilemässä, Innan olisin halunnut pistää myös ulkomuotoon mutta rahatilanne ei vaan antanut myöden kun ilmoja piti lähetellä. No, Asikkalassa sitten! Jedi oli mukana kannustusjoukoissa, karvanvaihdon takia en sitä viitsinyt pistää mukaan jälki-ilmolla.

Pisteet petissä oli molemmilla pupuilla hyvät ja molemmille irtosi myös kumat 5 pisteen kohdista! Tätä ennen oon tainnut koko näyttelyharrastukseni aikana saada kerran kuman 5 pisteen kohdista, yleensä tassut on olleet meidän kanien kompastuskivi. Monet tuomarit miinustaa jo heti pienestäkin värjäymästä pisteitä ja no, miltäs luulette Innan ja Jalinkin tassujen näyttävän kun ne asuu koko kesän maapohjalla... Innan murtuneen varpaan takia kaksikko on nyt joutunut asumaan sisätiloissa purun päällä ja se näkyi myös tassuista, ei ne ole varmaan ikinä olleet niin puhtaat kuin ovat nyt! Jotain hyötyä siitäkin pirun varvasepisodista sitten :D Alla kanien arvostelut vielä tarkemmin.

Näyttelypäivä meni ohi ihan hujauksessa, tuntui kuin oltaisiin oltu paikalla vaan parikymmentä minuuttia monen tunnin sijaan. Aamupalalla käytiin ABC:llä syömässä hampparit, mitäs muutakaan. Lounaalla käytiin ABC:llä syömässä hampparit, mitäs muutakaan.... Lounas vähän venähti kun oletettiin ettei meillä olis mitään kiirettä mihinkään, näyttelypaikalle takas tultaessa selviskin että näyttelyt oli jo pettien osalta ohi ja palkintojenjakokin missattiin totaalisesti. Lindan holski Deli oli vieläpä voittanut koko potin ollen PPK1 ja me oltiin vaan tyytyväisenä mussutettu huoltismättöä kun Deliä oltiin huhuiltu PPK-pöydälle :D Noh, mitäs tuosta, ens kerralla sitten ;)

Näyttelyissä oli esillä myös ihan valtavan suloinen pienihopea-poikue, luonnonkeltaisia sydäntenmurskaajia kokonainen laumallinen :3 Kaksi naarasta olis ollut vielä ostettavissa, voi että teki mieli ottaa siitä yksi Jedille kaveriksi...! Alustavasti varailinkin toisen naaraista ja mulla on tässä Asikkalaan asti mietintäaikaa, ei oo helppoa tää päätöksen teko. Sinänsä pienihopea on kyllä ollut jo piiiiitkään meikän hankintalistalla mutta toisaalta kyllä tässä ainakin kuukausi ellei parikin mene ennen kuin lähden Jediä pallien poistoon kiikuttamaan... Haluan että tirpana saa ihan reilusti aikaa kasvaa siihen lopulliseen mittaansa kun ei tuota oikein muutenkaan olla isolla koolla siunattu. No, onhan tuohon Asikkalaankin vielä melkein kuukausi aikaa...

Uusikaupunki 15.6.

Aika palailla normaalin rytmin pariin! Taas voitaisiin todeta että parempi myöhään kun ei milloinkaan, tästäkin tapahtumasta on jo näköjään vierähtänyt lähes kuukausi :D No, pikkuvikoja! Uudessakaupungissa, Rairannan caravan-alueella järjestettiin leikkimieliset kaninäyttelyt sunnuntaina 15.6. ja sinnehän meidänkin porukka suunnisti kera kaikkien muiden pitkäkorvaisten paitsi Naatin (siitä kun ei saa pettikania tekemällään). Ilmoittautuminen tapahtui paikanpäällä, ja mukaan pääsivät siis tuolloin vielä vailla kutsumanimiä olleet Innan muksut Boston Manor, Theydon Bois ja Arnos Grove, sekä itse kauhukaksikko Inna ja Jali.

Anniinan luona nykyään asusteleva Marble Arch aka Alvin arvostelussa

Normaalien pisteytettyjen arvostelulomakkeiden sijaan tuomari rastitti taulukkoon sopivimman arvosanan ominaisuudelle (esimerkiksi käsiteltävyys: hyvä, turkki: erinomainen). Omasta mielestä tää oli vähän kummallinen järjestely, kuulemman edellisinä vuosina oli kuitenkin käytetty ihan perinteisiä arvostelulomakkeita - miksi vaihtaa hyväksi todetusta selkeästi epäkäytännöllisempään?

Arvostelut oli nopeasti ohi kun kaneja oli suhteellisen vähän ja jokainen näytteilleasettaja toimi oman kaninsa assistenttina, aina välistä seurailtiin myös SEKin järkkäämiä kisoja jotka oli samassa tilassa näyttelyn kanssa. Palkintojenjaossa koettiin positiivinen yllätys kun pieni rääpäle Arnos Grove kipusi BIS3-pallille, kuvitteelliselle sellaiselle tosin. Palkinnoksi saatiin pokaali (jollaisia meidän poppoo ei oo koskaan vielä voittanutkaan, Innakin sai tuollaisen kummallisen plakaatin bis-sijastaan reilu vuosi sitten), pussi ruokaa ja omavalintainen kapistus, meikä nappasi pöydältä siis hienon ruokakupin jota koristavat holskit, mitkäs muutkaan.

Oli kaikenkaikkiaan mukava päivä pitkän ja raskaan leiriviikon jälkeen, ilma oli kaunis ja tapahtuma mukavan pienimuotoinen ja rento :)

-------------------------------------

Niistä Innan muksujen kutsumanimistä muuten! Tarkoitus on nyt siis jättää ainakin toistaiseksi kotiin Arnos Grove aka Jedi, sen pitämistä kun on pohdittu ihan sen ensimmäisistä päivistä alkaen, ja nyt kun Oodi kuoli tuli sellainen fiilis et onhan tuo pakko kotiin jättää. Jedi on sellainen spesiaalirääpäle, ainutlaatuinen tyhjäpää kuten äitinsäkin. Muut kaksi muksua etsivät edelleen kotia, mutta pakkohan niillekin oli jonkinsortin nimet keksiä, ihan vain arjen helpottamiseksi. Isompi muksu Theydon Bois tunnetaan perheen kesken nykyään siis Fabiona ja pienempi Boston Manor Bärtilinä :D Onhan noi nyt naurettavat nimet mutta ajavat asiansa, tulevat kodit saavat pojat nimetä sitten miksi ikinä haluavatkaan.

Palaillaan jonkinlaisissa tunnelmissa ensi viikolla, kanileiripostaus on edelleen työn alla ja olishan tässä muutakin kirjoiteltavaa vaikka kuinka. Ensi lauantaina käväisen estehypyn sm-kisoissa Helsingissä, katsotaan josko ilmoitan Innan ja Jalin sinne hyppimään vai menenkö vain katselemaan kun muut hoitaa urheilupuolen.

Humppila 3.5.2014

Pieni Jerica arvostelupöydällä

Huh huh, taas tuntuu unohtuvan ihan kaikki ja jokaisessa asiassa olen enemmän tai vähemmän myöhässä, onneksi nää blogin postaukset ei oo siitä tärkeimmästä päästä kuitenkaan. Edelleen muuten muistuttelisin niitä jotka on valjaita tilannut, että mikäli musta ei ole esim. pariin viikkoon kuulunut mitään, pistäkää jooko viestiä. En tiedä missä vika mut joko osa mun viesteistä ei lähde eteenpäin tai sitten multa on jäänyt osa teidän viesteistä vastaanottamatta :< Nykyajan toimivaa teknologiaa kai tämäkin.

Mutta sitten itse aiheeseen. Lähdettiin Humppilaan Jasminen kanssa lauantaiaamusta suht aikataulun mukaan, perillä oltiin ennen 9.30 ja ehdin vielä viimeisenä ilmoittamaan Jalin jälkkärillä mukaan näyttelyyn. Itse matka näyttelypaikalle sujui suhteellisen ahtaissa tunnelmissa, oli meinaan sentistä kiinni etteikö Jassun puuboksi olisi mahtunut piskuisen fiestan kyytiin... Pääasia ettei boksillinen kaneja kuitenkaan jäänyt kotipihalle ruikuttamaan :D

Jalia kiusataan paijataan Anniinan ja Sirun toimesta...

Näyttelypäivä sujui ripeää tahtia jutellen tutuille ja vähemmän tutuille asioista ihan laidasta laitaan, mahan kurniessa tallusteltiin näyttelypaikan kanssa samassa pihassa olevaan saleen hakemaan pöperöä. Jali sai oikein hyvät pisteet, 93,5p, vaikka vähän jäi tassut harmittamaan... Ne kun ei ollut koskaan ennen olleet yhtä puhtaanvalkoiset mutta pisteistä vähennettiin silti puolikas koska tassut kuulemman kellersivät. No, mitäpä tuosta, nääkin tuntuu olevan hyvin pitkälti mielipidekysymyksiä :D

Palkintojenjaossa en odottanut Jalin saavan yhtikäs mitään, mutta kappas keppanaa - jo aikaisemmin palkintopöydällä ihastelemani söpö mansikkapeti menikin meidän Jaltsulle! Palkinto annettiin teoriassa ominaisuudesta "mansikkasuu", mutta tuomari sanoin valinneensa sen saajaksi pikemminkin oman suosikkinsa. Kyllä toi Jali näköjään välillä osaa hurmatakin :D

 Suloinen Ringo poseeraa ennen BIS-pöydälle menoa :D

Kotiin lähdinkin sitten Forssan kautta, kävin heittämässä Jassun bussiasemalle ja siinä samassa koukattiin totta kai myös hesellä possuilemassa. Seuraavia näyttelyitä saakin sitten kaiketi meidän porukan osalta odotella pidemmän aikaa, ainakin tällä hetkellä kisakalenteri näyttää ihanan harmittavan tyhjältä. On se ihan kiva välillä viettää vaan viikonloputkin kotosalla kanien kanssa, ei tarvi olla koko ajan reissussa :)

Turku 5.-6.4. & PetExpo 12.4.

Päätin nyt päästää pääluonteenpiirteeni eli laiskuuden valloilleen ja tunkea kaksi viimeisintä näyttelyviikonloppua samaan postaukseen. Jos sitä kerrankin yrittäisi tiivistää tekstiä vähän eikä selostaa asioita jokaista hengenvetoa myöten...

Aloitetaan luonnollisesti Turusta. Toimin Turun näyttelyissä yhtenä kolmesta näyttelyvastaavasta ja tekemistä riitti niin ennen näyttelyitä kuin itse näyttelyissäkin. Hengissä selvittiin mikä on kaiketi pääasia! Perjantaina pystytettiin näyttelyt kolmen ihmisen voimin ja Jassun kanssa väännettiin yömyöhään näyttelyluetteloita sun muita lappuja ja väkerrettiin lahjoituspalkintoja.

Lauantaina Jali oli petteilemässä ja osallistui myös esteillä helppoon suoraan. Petissä tuli 92,5p, esteillä poitsu hyppi maaliin tokalla kierroksella 3 virheellä, paras suoritus siis tähän asti, kai sekin positiivista :D Mut hiljaa hyvä tulee. Arvostelulomakkeet sekä Turusta että PetExposta olen onnistunut hävittämään jonnekin joten tällä kertaa jää tarkemmat pisteet laittamatta. Petissä pisteitä rapisi kuitenkin totuttuun tyyliin karvanvaihdosta ja kellertävistä tassuista (kuinka ne molemmat aina sattuukaan just näyttelyiksi ajoittumaan...), ei siis mitään ihmettelyä noissa. Päivän kohokohta tais olla vieraily Länsikeskuksen, kotoisemmin Länkkärin, subilla, Jassun suosituksesta piti koittaa tonnikalasubia jollaisen kävin sitten hakemassa itselleni myös sunnuntaina. Myös messukeskuksen mansikkavaniljapehmikset tais upota suht hyvin meikäläiseen viikonlopun aikana...

Sunnuntaina Jali oli taas petteilemässä ja esteillä helpossa mutkassa, esteitä sai myös kokeilla Naatti jonka suoritukset oli, no, ihan sitä settiä mitä osasin odottaa :D Eihän tuo hölmö mitään esteistä käsitä. Kapasiteettiä riittäis vaikka Mount Everestin ylitykseen mutta ei tuo jästi hyppää kuin herkkujen tai kanikaverien perässä. Jali meni muistaakseni esteillä 4 virheellä, vauhtiakin oli jonkin verran mut maha tais ottaa hippasen kiinni puomeihin, Jalilla ei oo ihan tuo kesäkunto vielä saavutettu... Petissä sitten oli kaikki vähän takapuolellaan, hajurauhaset olin unohtanut puhdistaa, silmään oli sopivasti ilmestynyt jotain räkää ja no, karvanvaihto oli edelleen suhteellisen vallitseva tila turkin suhteen. Ei toi Jali mikään palkintoporsas ole mut eipä sen niin tarviikkaan. Hauskin juttu tais sunnuntailta olla meidän poppoon ainoa koko viikonlopulta ansaittu ruusuke, Naatti nimittäin nappas esteiltä kunniamaininnan hyvästä yrityksestä :D

Seuraavana viikonloppuna suunnattiin sitten PetExpoon. Helsinkiin ajeltiin jo perjantai-illaksi, lauantaina lähdettiin messarille suunnitellun aikataulun mukaan ja oltiin perillä kahdeksan maissa hurjan 10 minuutin ajomatkan jälkeen :D Kävin vielä hakemassa ihmisiä Pasilan asemalta ja messarilla sitten pistettiin pupuja valmiiksi, tai no, Jali valmiiksi. Leikkasin nopsaan kynnet, putsailin tassuja ja hajurauhaset ja kävin silmätkin vielä läpi, päätettiin että tällä kertaa ei mene turhista asioista pisteitä. Eikä mennytkään, tuloksena 93,5p, ihan käypä pistesaalis :)

Lauantai meni sitten kierrellessä messuja, OutletExposta tuli tehtyä joitain ostoksia, kaneille en ostanut yhtikäs mitään :D Osan ajasta istuskelin myös LeKan ständillä, Jalikin sai toimia paijauspupuna eli nukkua pöydällä ihmisten rapsutellessa sen takapuolta. Sunnuntaina käväistiin vielä messuilla pyörähtämässä pariksi tunniksi, nuuskittiin outlettipuoli läpi supertarjousten varalta ilman tuloksia ja lähdettiin sitten kotia kohti. Oltiin kotona kerrankin ajoissa messuviikonlopun jäljiltä, ei tarvinnut kaatua auton ratin takaa suoraan sänkyyn vaikka olisin vähän mieli tehnytkin...

Seuraavaksi sitten Humppilan petti heti vapun jälkeen, sitten ollaankin jo pitkällä keväässä!

---------------------------------------

Ipanat 7 vrk

Innan ipanoiden sukupuolijakauma näyttäis tällä hetkellä olevan 4 tyttöä, 4 poikaa, vaikka pari muksua onkin vielä vähän kiikunkaakun kumpaa sukupuolta haluavat edustaa :D Myös nimiteema taitaa olla päätetty, ihastuin yhteen teemaan niin yli muiden että eikai tässä hirveesti kannata asiaa vaikeammaksi tehdä. Ja joo, mulla on lista nimiteemoista, tällä hetkellä siltä listalta löytyy lähes 40 nimiteemaa esimerkkinimineen... Eipähän lopu nimet kesken, ei kai siinä...