Kultajuhlat

Puuh, nyt saa hengähtää vihdoinkin kun SM-kisat on kisailtu! Tammikuusta asti suunniteltiin, ja takana on monien tuntien (ja valitettavasti eurojen) järjestelyä mutta oli sen arvoista, kilpailut onnistuivat kutakuinkin hyvin, vaikka aikataulut reilusti paukkuivatkin. Kiitos vielä kaikille kisailijoille meikäläisen puolesta!

Viikonlopun jättiyllätys tuli kyllä lauantaina korkeushypyssä, kun Jedi, siis tuo pieni tirpana, otti ja voitti koko luokan, tehden vieläpä uuden Suomen ennätyksen! Iso kiitos kuuluu tottakai Anskulle, joka hypytti tuttuun tapaan Jediä, eli vielä kerran kiitos! Ihan hullua, ei ollut kyllä odotukset likimainkaan voitossa, saatika edes sijoitustasolla. Siinä vaiheessa kun jäbä hyppäsi 70 senttiä kolmannella yrityksellä olin jo varma että enempää ei päästä, mutta vielä se jaksoi parantaa 25 sentillä eli hyppäsi lopulta huimat 95cm! Oli kyllä tunnelma vähän utuista siinä vaiheessa.

Onnea pieni rääpäle aka Banarama's Arnos Grove!

 Jedi kisaili myös molempina päivinä väliluokissa vaikeaa, lauantaina mutkaa ja sunnuntaina suoraa. Lauantaina se hyppi toisen kierroksen yhdellä virheellä, suoran se suoritti nenä maassa muistaakseni kuudella... No, ei voi todellakaan valittaa!

Asiasta puheenollen...
Otin käyttöön kasvattajanimen! Ajattelin asiaa jo muksuja nimetessä, mutta ei ollut vielä sopivaa nimeä silloin. Nyt kesän alussa päätin että tämän kesän aikana se keksitään. Haluan että omat kasvattini erottuvat selkeästi muista, vaikkei niitä nyt ole kuin vasta poikueellinen. Kasvattajanimi on kuitenkin se tavaramerkki, joka leimaa kasvatit näkyvästi. Myös tulevaisuutta ajatellen on mukavaa, että nimi on ollut käytössä jo "alusta" asti: tulevaisuuden muksujenmuksujenmuksujen sukutauluista näkee heti, kenen kasvatteja hieman kauempaa suvusta löytyy. Arvostan ajatusta siitä, että kasvatit itsessään puhuisivat puolestaan, ei niiden nimi, mutta let's face it, kasvattajanimi tekee tunnistuksesta siltikin asteen helpompaa.

Nimestä itsestään ei ole paljoa sanottavaa. Suurena ysärifanini Bananarama on ollut yksi soittolistojen vakkari, ja tykkään nimen rytmistä sekä pehmeyden ja kovuuden kombosta. Se on kuitenkin hitusen liian pitkä sellaisenaan, joten otin yhden na-tavun pois. Tarkoittaako nimi mitään? Ei. Onko sen tarkoituskaan? Ei. Se on juuri sopivan älytön allekirjoittaneen ajatusmaailmaa kuvaamaan.

Blogin kirjoittelu on jäänyt aikalailla olemattomaksi sm-hommien takia, josko nyt saisi luonnoksissa pyörivät postaukset julkisiksi pikkuhiljaa. Inna voi hyvin jalkansa kera, mutta eipä terveysongelmat meidän pupuilla siihen loppuneet... No, siitä lisää sitten myöhemmin!

Postauksen kuvat © Karkki/Katti, video © meikä